Nyt kuitenkin ehdin hyvin kun istuskelen labrassa sokerirasitustestissä ja odottelen että otettais ensimmäisen tunnin verikoe. Sen jälkeen saakin odotella vielä toisen tunnin.
Vähän mua pelottaa jos saankin raskausdiabetes-tuomion, viime viikkoina paino on alkanut nousta ja vaikkei vielä kovin korkealla mennäkään niin jos paino vaan jatkaa nousuaan... Toivotaan, että säästyn kuitenkin diabeteksen aiheuttamalta vaivalta.
Edellisen kirjoitukseni taisin kirjoittaa ennen tota kontrolliultraa, joka siis oli viikoilla 22+3. Siellä todettiin, että vauva kyllä kasvaa mutta vähän jäljessä. Varmuuden vuoksi saatiin kuitenkin kutsu vielä yhteen ultraan 1.7. Siellä varmaan katotaan myös jotain ainakin alustavaa syntymäpainoennustetta.
Kauheen hyvin mulla siis on kaikki tän raskauden suhteen mennyt edelleen. Potkut tuntuu jo aika kovaa ja jopa epämiellyttävästi välillä. Varsinaisesti ei vielä satu kuitenkaan. Potkut näkyy myös ihan selvästi päälle ja melkein kaikki tuntuu jo kädelläkin. Välillä tuntuu, että vauva heittää jatkuvaa kuperkeikkaa masussa kun ensin tuntuu potku alas ja sitten ylös ja kohta sivulle ja sit toiselle. Välillä se taitaa myös olla poikittain. No, antaa pyöriä nyt kun vielä mahtuu!
Tällä hetkellä palleroisen pitäisi olla noin 30-32 cm pitkä ja painaa 700-900 grammaa. (Tää riippuu vähän siitä, mistä sitä tietoa lukee.) Luvut alkaa tuntua jo tooosi isoilta! Sehän on jo melkein ihmisen kokoinen. Yhdessä kirjasessa sanottiin, että sikiö on nyt sopusuhtainen pieni minivauva. Musta se oli tosi söpösti sanottu!
Enpä nyt tähän hätään keksi paljon kirjoitettavaa, kun en jaksa keskittyä. Palaan asiaan esimerkiks äitiyspakkauksen tiimoilta myöhemmin! Nyt oon sairaslomalla selkäni takia niin ainakin teoriassa pitäis olla aikaakin...
Laitanpas vielä masukuvan tältä aamulta tähän loppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti