rv 28+1

Aika rientää nopeesti. Mulle väitettiin, että puolivälin jälkeen aika alkaa matelemaan, mutta ei se kyllä mun mielestä vielä(kään) matele.

Raskausoireet pahenee. Selkä on vähän herkempi kun aiemmin, kipeytyy nopeammin, mutta ei se oo sentään sietämätön, ei ollenkaan. Sairaslomalle "jouduin" sen takia, enkä nyt oo sit ollut töissä, mutta se on ihan jees, ei selkäsäryn kanssa olis jaksanutkaan siellä olla. Polvi sen sijaan on nyt alkanut vihoittelemaan niin paljon, että sen kanssa meinaa olla jo tuskaista. Sitä ei voi pitää ihan koukussa, ja jos pitää liian pitkään samassa asennossa, siihen alkaa sattua. Käveleminen alkaa yleensä sattua jos kävelee liian pitkään, mutta eniten toi vaivaa hyvää istuma-asentoa etsittäessä.

Maha tuntuu kasvavan ihan hullua vauhtia. Hengitys on jo välillä vähän tuskaisaa, ja täytyy ottaa oikein syvään henkeä kun ei meinaa happi riittää. Potkut tuntuu selkeästi ja samoin liikkeet muutenkin. Välillä vauva potkiskelee niin kovaa että täytyy oikein henkäistä, mutta suurin osa potkuista on edelleen vaan hauskoja. Pari kertaa joko potku on osunut pahasti tai vauva on itse makoillut rakon päällä niin, että vessa kutsuu todella usein. Sekin kuitenkin edelleen siedettävää. Pahimmat potkut ja tuntemukset tulee varmaan silloin, kun makaan kyljelläni, sillä vauva tykkää makoilla silloin masussa poikittain. Potkut tuntuu silloin aina siihen kylkeen, joka on patjaa vasten, eikä ne aina oo kovin mukavia. Sekin saa välillä vähän henkäisemään kun poikittain ollessaan vauva venyttelee, ja tuntuu että maha venyy, kun ei sitä tilaa niin päin ihan hirveesti ole. Mutta samalla on niin kamalan hauskaa tietää ja tuntea (ja nähdä!) miten päin vauva majailee!

Harjoitussupistuksia on tullut muutamia. Painetta alavatsassa ja vatsa on aivan kivikova. Kivuliailta supistuksilta oon onneksi välttynyt kokonaan, eiköhän niitä tuu vielä tarpeeks sitten loppumetreillä... Kävellessä tosin saattaa alkaa mahaan pistää pahastikin, jos en hidasta tahtia, mutta rauhoittuminen auttaa siihen, eikä sen kummempia toimenpiteitä vaadita sen suhteen.

Sokerirasituksestakin pääsin muuten läpi puhtain paperein: ei raskausdiabetesta! Huraa!

No, siinäpä sitä fyysistä puolta.  Entäpäs henkistä?

Kaikki alkaa tuntua vihdoin niin paljon todellisemmalta! Meille tulee vauva jo parin kuukauden päästä! Pikkuhiljaa alkaa muutenkin kaikki asiat olla järjestyksessä: vaatteita on, paljon tarvikkeitakin jo on, vaunut on, kantoreppu on, pinnasänky on tulossa, hoitopöytäkin saattaa järjestyä. Jopa vauvan nimi on ehkä jo keksitty! (Nyt me vielä maistellaan ja kokeillaan sitä käytössä, että tuntuuko se hyvältä.) Lopullinen päätös tehdään varmaan sitten, kun nähdään vauva syntymän jälkeen, että näyttääkö tää nyt siltä. Ihaninta on, että nimiehdokas on Akselin keksimä! Mä kun luulin, että mä niitä vaan mietin. Olinpahan väärässä.

Okei, myönnetään, paljon asioita on myös tekemättä: jos vauva oikeesti tulis nyt, mulle iskis paniikki tekemättömien asioiden suhteen. Kämppä täytyis edelleen siivota loppuun - se etenee kyllä pikkuhiljaa, mutta ehkä vähän liian pikkuhiljaa. Pakastin ammottaa edelleen tyhjyyttään, vaikka mun oli tarkoitus sen hankkimisen jälkeen tehdä paljon ruokaa ja pakastaa sitten valmiita annoksia, että kun vauvan kanssa ei paljon ruokaa ehdi ja jaksa tehdä, niin sitä olisi kuitenkin saatavilla. Samoin suunnittelin leipovani leipää pakkaseen. Mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän keksin tekemättä olevia asioita, jotka täytyis hoitaa mahdollisimman pian. (Enhän mä oo vielä edes pakannut sairaalakassia...)

Yks asia sentään on hoidossa: äitiyspäivärahat, lapsilisät ja äitiyspakkaus on haettu ja myönnetty. Ensimmäiset äitiypäivärahat napsahtaa tilille 4.9. ja siitä eteenpäin aina 14.6.2014 asti voi mun tulojen suhteen huoahtaa, koska se on hoidossa. Äitiyspakkauskin saatiin vajaa kuukausi sitten, ja oi että se on ihana! Ihastuin muutamiin värikkäämpiin vaatteisiin, siilimakuupussiin, pakkauksen lakanoihin ja siihen, että se toinen kestovaippa oli NIIIIN pieni. Onko niin pieniä ihmisiä oikeesti olemassa? Nyt tarvis kuitenkin vielä pestä kaikki pakkauksen vaatteet ja tekstiilit, niissä oikein haisi se "uutuus" enkä kyllä pukis sen hajuisia vaatteita vauvalle.

Äitiyspakkaus 2013 kokonaisuudessaan.

Kaikki äitiyspakkaukseen kuuluvat vaatteet ja tarvikkeet esitellään Kelan sivuilla, jos joku tahtoo siihen perehtyä. Osoite on tässä: http://www.kela.fi/aitiyspakkaus

Ai niin, meinasin unohtaa kokonaan vielä yhden lähestulkoon hoidossa olevan asian: vauvavakuutus. Muutamaa lisäselvitystä vaille valmiina sekin asia, seuraavan ultran (1.7.) jälkeen täytyy vielä lähettää pari lappusta sinne, niin homma on hanskassa. 

En oo oikein varma jäikö nyt vielä jotain sanomatta, mutta luulen, että tässä oli kaikki tältä erää. Koitan taas jonkun järkevän ajan päästä kirjoitella uudestaan, mutta vahingosta viisastuneena en kyllä enää lupaa mitään... 

Masukuva vielä loppuun, niin ymmärrätte miks mulla on välillä vähän tukala olo...

Masunen rv 28+1

rv 25+6

Voi apua miten aika on vierähtänyt! Anteeksi taas pitkä hiljaisuuteni, mutta mulla on ollut kiire mennä naimisiin tässä välissä, niin en oo oikein ehtinyt kirjoitella. 

Nyt kuitenkin ehdin hyvin kun istuskelen labrassa sokerirasitustestissä ja odottelen että otettais ensimmäisen tunnin verikoe. Sen jälkeen saakin odotella vielä toisen tunnin. 

Vähän mua pelottaa jos saankin raskausdiabetes-tuomion, viime viikkoina paino on alkanut nousta ja vaikkei vielä kovin korkealla mennäkään niin jos paino vaan jatkaa nousuaan... Toivotaan, että säästyn kuitenkin diabeteksen aiheuttamalta vaivalta. 

Edellisen kirjoitukseni taisin kirjoittaa ennen tota kontrolliultraa, joka siis oli viikoilla 22+3. Siellä todettiin, että vauva kyllä kasvaa mutta vähän jäljessä. Varmuuden vuoksi saatiin kuitenkin kutsu vielä yhteen ultraan 1.7. Siellä varmaan katotaan myös jotain ainakin alustavaa syntymäpainoennustetta. 

Kauheen hyvin mulla siis on kaikki tän raskauden suhteen mennyt edelleen. Potkut tuntuu jo aika kovaa ja jopa epämiellyttävästi välillä. Varsinaisesti ei vielä satu kuitenkaan. Potkut näkyy myös ihan selvästi päälle ja melkein kaikki tuntuu jo kädelläkin. Välillä tuntuu, että vauva heittää jatkuvaa kuperkeikkaa masussa kun ensin tuntuu potku alas ja sitten ylös ja kohta sivulle ja sit toiselle. Välillä se taitaa myös olla poikittain. No, antaa pyöriä nyt kun vielä mahtuu! 

Tällä hetkellä palleroisen pitäisi olla noin 30-32 cm pitkä ja painaa 700-900 grammaa. (Tää riippuu vähän siitä, mistä sitä tietoa lukee.) Luvut alkaa tuntua jo tooosi isoilta! Sehän on jo melkein ihmisen kokoinen. Yhdessä kirjasessa sanottiin, että sikiö on nyt sopusuhtainen pieni minivauva. Musta se oli tosi söpösti sanottu!

Enpä nyt tähän hätään keksi paljon kirjoitettavaa, kun en jaksa keskittyä. Palaan asiaan esimerkiks äitiyspakkauksen tiimoilta myöhemmin! Nyt oon sairaslomalla selkäni takia niin ainakin teoriassa pitäis olla aikaakin...

Laitanpas vielä masukuvan tältä aamulta tähän loppuun.