rv 10+4

Kylläpäs aika rientää. Mun on pitänyt jo neljä päivää jutustella kuulumisia mutta jotenkin se aina vaan jää...

Ruokahalu on edelleen teillä tietämättömillä. Ei mulla paha olo ole, vaan mikään ei oikein maistu. Tai maistuu noin kerran päivässä, ja päivän toinen pääruoka saattaa jäädä vähän vajaaks mutta yritän kuitenkin aina syödä tasaisin väliajoin jotakin. Ilokseni en ole kaipaillut limuja ja herkkuja juurikaan, karkkia vaan vähän, mutta hedelmät sen sijaan maistuu. Kahvi ei oo oikein maistunu moneen viikkoon ja hyvä niin, kun eilen törmäsin Iltalehdessä otsikkoon, jonka mukaan yksikin kuppi kahvia voi olla haitaksi vauvalle. Jääpähän ne satunnaisetkin kahvikupilliset juomatta.

Ei olla kerrottu useimmille kavereille vielä ja alunperinkin puhuttiin että kun toinen kolmannes on alkanut ja meidän tapauksessa toinen ultra on takana niin joskus silloin. Mä aion pitää synttäribailut maaliskuun puolivälissä, jolloin viikkoja on 13+4 ja päätettiin sitten, että kerrotaan samalla, niin ei tarvi sitten selitellä miks mulle ei booli maistu. Tuntuis kuitenkin vähän tyhmältä pitää jotain julkaisupuhetta, joten päätettiin, että laitetaan vaan ultrakuvat jääkaapin oveen ja vieraat saa ite päätellä!

Nyt tällä viikolla tän asian suhteen on tosin ilmaantunut ongelma... Tiistaina, kun kerroin yhdelle kaverille että vauva tulee, vastaus oli: "Mä kattelinkin perjantaina että ootko sä pyöristyny vai kuvittelenko vaan!" Keskiviikkona näin yhden työkaverin (joka tietää myös) pitkästä aikaa, ja ensimmäisiä kommentteja oli: "Voi että kun se näkyy jo niiiin selvästi!" Torstaina puolestaan olin lähdössä töihin niin Akseli kysyi: "Meinaatko vielä tänäänkin pystyä pitämään ton salassa?" ja vilkas mun mahaa. Apua! Se kasvaa niin jäätävää vauhtia että vakikäytössä on jo useamman viikon ollut mammafarkut! Turvotustahan se vielä on, mutta on kyllä niin kiintee ja kova pallo että ei kukaan edes liho niin... Ja siihen mennessä kun turvotus ehkä vähän laskee, alkaa kohdun ja lapsen kasvu jo näkyä. Faktana tästä turvotuksesta on painon muutos: parissa kuukaudessa on paino pudonnut n. 3 kg mutta vyötärönympärys pysyy sinnikkäästi saman kokoisena.

Liitetyissä kuvissa näkyy meidän pikkupikkurakas viikolla 8+0 ja turvotusmaha viikolla 9+4.

Ps. Seuraavaan ultraan alle kaks viikkoa aikaa. <3

rv 9+2

Päällimmäisenä fiiliksenä tällä hetkellä on varmaan väsymys. Sen kummempia oireita ja vaivoja ei nyt ihan viime päivinä oo ollut, mitä nyt pikkasen mahaa nippailee. Mutta se väsymys...

Keskiviikkona olin koulussa klo 10-15 ja sieltä kiiruhdin sitten töihin, josta lähdin vähän ennen kuutta. Pikaiset ystävänpäivä- ja synttäriostokset ja kotona ei paljon jaksanut enää muuta kuin syödä ja mennä nukkumaan. Tänään olin koulussa klo 8-15 ja siitä töihin, kotiin pääsin alle tunti sitten. Arvatkaa aionko mennä nukkumaan ihan just... Huomenna meen vasta iltapäivällä töihin, mutta sitä ennen pitäisi käydä uimassa ja valmistella illan työjuttuja. Pääsen töistä klo 23 ja seuraavana aamuna lähden taas töihin klo 6 aikaan aamulla, ja siellä meneekin koko viikonloppu. Alkaa olla aika täysiä päiviä ja tuskastuttaa kun kotona on kamala sotku ja kauheesti kouluhommiakin mun pitäisi tehdä, mutta missä ihmeen välissä?

Lohdullista on se, että mun koulupäivät on nyt lusittu. Parit rästihommat täytyisi tehdä ennen kuun loppua, mut sitten ees vähän helpottaa, kevään aikana pitäisi vielä näyttötöitä tehdä muutama, mutta onneksi niitä ei tarvitse tehdä kuun loppuun mennessä. Kunhan ne on tehty, mä oon valmis nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja!

Ostin miehelle tollasen opuksen ystävänpäivälahjaksi. Jospa sen lukemisen jälkeen onnistuis vaipanvaihtokin - vaikka suurempi kynnys siinä taitaakin olla se hajuhaittojen pelko... Voi kyllä hyvinkin olla, että mäkin tohon kirjaseen perehdyn, kun ei ne pallerot mullekaan järin tuttuja ole! 

Raskaudesta vielä sen verran, että on jännää kuinka aika kuluu samaan aikaan niiiiin hitaasti ja kuitenkin niin älyttömän nopeesti. Mä oon viikolla 10, mutta vastahan mä sain tietää ees olevani raskaana ja mulla oli viikkoja kasassa 4? Toisaalta tuntuu, että eikös tää 10. viikko alkanut jo aika päiviä sitten, ja silti on vasta 9+2. Tuntuu ihan siltä, että laskettu aika häämöttelee jossain niin pitkän ajan päässä, ettei niin pitkälle jaksa ajatellakaan, mutta katotaanpa elokuun lopussa kun kyselen, että mihin ne viikot katosi?

Eniten silti odottelen nyt sitä, että toka ultra olis takana, kaikki olis taas hieman varmempaa ja saatais kertoa tästä yleisesti. Ollaan pohdittu sitä, kuinka hauskaa olis odotella huhtikuun alkuun ja paljastaa se esim. Facebookissa aprillipäivänä! Siinä oliskin kavereilla sulattamista kun ymmärtäisivät, että ei olekaan kyse aprillipilasta. Huhtikuun alkuun on vaan niin pitkä aika, etten oikein tiiä jaksaako siihen asti odotella. Toisekseen mä vähän vierastan mahakuvien tai ultrakuvien latailemista Facebookiin - uskokaa tai älkää. Tuntuu hassulta julkaista tietoa sellaisille, jotka eivät mitenkään liity elämäämme nyt, ja varmaan jokaisella niitäkin kavereita Naamakirjassa on. Tosin kun työt (10 päivän päästä) loppuvat, aion poistella aika paljon sellaisia, jotka on työn puolesta sinne lisätty mutta keitä en välttämättä edes kunnolla tunne. Ehkä se helpottaa tätä FB-ahdistusta.

Nyt keskityn nauttimaan maailman parhaasta ystävänpäivälahjasta: mies tiskaa tiskit vaikka on mun tiskivuoro. Ihanaa! Hyvää yötä!

rv 9+0

No niinhän siinä kävi, että jo toisella yrittämällä meitä lykästi ja pieni elämänihme sai alkunsa. Meille molemmille tämä on uutta ja ihmeellistä, vähän pelottavaakin. Nyt vain hämmästellään ajankulkua, odotellaan mahan kasvua ja jännitetään sitä, miten kaikki sitten oikein käytännössä tapahtuukaan.

Perustiedot tässä: me kaksi, joista kohta tulee kolme, olemme molemmat 21-vuotiaita ja asuinpaikkamme on Tampere. Meillä on lyhyt historia, mutta se on sitäkin tapahtumarikkaampi - johan tässä on ehditty muuttaa yhteen, mennä kihloihin, suunnitella häitä ja saada lapsikin alulle. Raskausviikkoja on siis nyt 9+0 ja laskettu aika on 17.9. Neuvola tosin on tästä eri mieltä, mutta omat laskelmani ja alkuraskauden ultra sanovat näin. Jos toisessa ultrassa (kolmen viikon päästä) ei laskettua aikaa kuitenkaan muuteta, alan itsekin elää neuvolan aikataulun mukaan, eli laskettu aika siirtyy sitten parilla päivällä, mutta toistaiseksi näillä mennään.

Tässä on vielä aika vähän, mutta kysymysten esittäminen on aina sallittua ja kyllähän tässä ajan myötä ehdin kirjoitellakin sitten enemmän meistä ja elämästämme. Ensimmäinen teksti saa nyt kuitenkin jäädä näin lyhyeksi. Tervetuloa lukemaan!